Máret Sárá čállán girjji: Luođu láhjit - borramuš- ja dálkkasšattut

Davvi Girji lea almmuhan girjji šattuid birra.

Govva: Davvi Girji

Hálidatgo dovdat šattuid iežat šilljus ja lagas birrasis? Jos hálidat diehtit eanet, de dá lea girji dutnje: Luođu láhjit (haddi ja eará dieđut girjji birra). Oahpa dovdat šattuid ja mo daid čoaggit, vurkkodit ja geavahit borramuššan ja dálkkasin.  Šattuid namat leat sáme- ja láhtengiela lassin maiddái dáro-, ruoŧa-, suomagillii; ja das lea fárus vuđolaš sátnelistu.

Dá Máret Sárá muitala girjji birra eanet Davvi Girjji siiddus (12.11.2012).

Laila Spik málesta Árdna neahtta-tv:as

NRK Árdna kulturmagasiidna lea gallestallan Laila Spik ovdalaš juovllaid. Geahčas neahtta-tv:as, maid Laila málesta: bohccobierggu, rievssaha, guosa goahcciid ja vaikko maid. Sávvat ahte Laila čállá girjji, mas hállá!

Árdna kulturmagasiidana 20.12.2012 NRK siiddus. Dán sáhttá geahččat Norgga rájáid olggobealde maid.

Boras ain - ja gohčču ain borrat!

Ođđa koahkkagirjjit boahtán

Leat gávdnan goit golbma somás koahkkagirjji.

Varanger à la carte girji lea dáro-, eaŋgalas- ja sámegillii. Dás lea Unjárgga gieldda dárogielat ođas girjji almmuheamis 11. juovlamánu 2012. Almmuheaddjin A la Carte Kirjat www.alacarte.fi

Iđut AS lea almmuhan máŋga álkes bagadusgirjjáža davvisámegillii, mat heivejit skuvllaide maid. Ja dát leat dakkár girjjit, mat eai billašuva njuoskasis. Dá leat Biđus ja Eppelgáhkku -girjjit. Iđut lágádus http://www.idut.no.

Ananasgáhkku

Álkes ja njálgga sohkargáhkku, mas lea ananassmáhkka.

Bagadus

250 gr ananas

150 gr vuoja/márgárin

3 moni

1½ dl sohkkara

1 tb láibunbulvariid

3 dl nisojáffuid

1. Ligge oapmana 175 lieggaceahkkái. Goikat gáhku 40 minuvtta gasku oapmana.
2. Čuohpat ananas smávva bihtážin (muhto ii gánnet áibbas moallun, ii orron heivemin dán gáhkui).
3. Suddat vuoja ja divtte vehá čoaskut.
4. Fiero (mášenin) moniid ja sohkkariid
5. Lasit suddan vuoja.
6. Seagut jáffuide láibunbulvara ja leike dáigái. Seagut.
7. Fiero ananasbihtáid jáffuide. Fiero dássidit dáigái.
8. Dán gáhku sáhttá goikadit guhkedáleš dahje jorba foarpmas.

Ruksesruohttasat gáiccavuosttáin

1 kg                      ruksesruohttasiid  (ii doasain)

1 tb                       tinjama ( /rosmariinna /čáhppesbihpporiid)

s. ¼ tb                 sáltti

1 pk (200g)       gáiccavuosttá

1 bb                       golgi honnega

¼ dl                      pinjamsiepmaniid

Boradin mu ustiba luhtte, ja son gohkkii dán. Biepmu heive hui bures biergobipmui lasáhussan omd. biffain.  Son lei bagadusa gávdnan Pirkka ruksesruohtaspusse gilggas. Hui njálgga. Heive eandalit dalle go dus lea ruovdedárbu stuoris. Lea dearvvaslaš, ja minerálarikkis. Ii heive nu bures áibbas smávva mánáide go ruksesruottasiin leat nitrahtat.

1. Basa ruksesruohttasiid.  Vuošša daid sáltečázis, 1 tb ovtta lihteris čázis dassáigo gerget (mun gal vuššen summal, eanet sálttis). Vuoššanáigi lea gitta ruksesruohttasiid sturrodagas, donhan gal gáffaliin dovddat goas leat giksan (sullii 45 min).
2. Vuoidda oapmanlihti, gos maŋŋelaš giksadat ruksesruohttasiid, oljjuin. Garre vuššon ruksesruohttasiid dábálaš niibbiin dallego dat leat ain báhkkas. Lebbe ruksesruohttasiid oapmanlihttái. Boatkul ala sálttiid ja tinjamiid.
3. Vajahastte gáiccavuosttá bastilis niibbiin asehis stuhkaide. Gilvve vuosttáid ruksesruohttasiid ala.
4. Njorre vel ala honnega, ja gilvve čikŋan pinjamsiepmaniid.
5. Base 200 grádas 10-15 minoha dasságo vuostá suddá. Mun steikkejin gaskkamus rittas, muhto sáhttá maid bajimusas.
6. Bora ja návddaš!