RUONASGRATIIDNA gárvves pusses-lasit bierggu

Jus hálidat johtilis ja njálgga borramuša, de lea dát biepmobagadus du várás!

Oastilin nelggiin gávppis Apetit (ruoná plastitseahkka) KASVISGRATIINI- pusse (4,49 euro) Dat lea laktosageahpeduvvon buvtta. 78 kcal/ 100 g ja vuodja 6,6%

1. Bija oapmana liegganit 225º (steikken áigi lea sullii 35-40 minuvtta)
2. Ozat skáhpes duolba steikkenlihti, masa galmmihuvvon ruotnasiid leiket. Ruotnasat eai darbbaš suddaduvvot iige lihti dárbbaš aba vuoidatge!
3. Jus hálidat veahá eanet bipmosa borramužžii, de seagut omd. steikkejuvvon biergodáigereasttaid bipmui. Mun dahken nu. Sáhtát maid iskat tonnikala (sámás?) dahje eará maid fuopmát dahje gavnnat skápes. Seaguhusas lea jo gárvvisin lákca ja vuostá.
   
4. Steikke 30 min gaskku oapmanis. It sihkkarit behtto dán mállasii! Sáhtát oastit dan ruonaspusse vaikko gárvvisin galmmihanskáhppii, de dus lea álo juoidá álkkes go it veaje eará smiehttat.

Thai fuusio vuoncábiergobiffat

Dán málisrávvaga lean snuoggan neahtas, ja de heivehastán alccen. Lassin dása galgá maid buonjus, vai vuoncábiergu ii leat nu goikkis. Dás lea njealji olbmui borramuš.

Dárbašat:

3-4 ghp vuoncábiergo minuvttabiffa, mat leat honnet marinádas

1 teadjabastte (tb) vuoja

Lassin vuošša risena dahje pasta ja mielamiel ruotnasiid. Rávvagis logai ja mun áigon biđđit vehá wok-ruotnasiid, muhto in loahpas muitán.

Minuktabiffaid galgá steikket vuojas steaikkabánnos nu ahte dat gikset bures. Njoara butnjosa biffaide ja fála lassin maid dal de hálideaččat.
Álgoálgosaš rávvagis dieđus logai ahte galgá stellet liegganan appelsiidnavajahasaid biffaid ala, muhto mun gal in dahkan nu. Mun báicce goaikalin mandariinnaid butnjosii.


Appelsiidnabuonjus

2 dl appelsiinnas čárvon sávtta dahje oastit burkkes mandariinnaid ja váldde dan sávtta butnjosii

0,5 dl sohkkariid

1 tb vuoja

2 bastte vilges buonjos suohkudanjáffuid (suuruste)

1 ghp garrejuvvon appelsiinavajahasaid dahje burkkes daid mandariinnaid

0,5 brk Valio cocos-lime biebmoliema

(Lassin sáhttá bidjat 1 ghp čili, mas galgá siepmaniid buhtistit eret. Dán mun guđđen eret, go in liiko čilii.)

Leike sávtta ja sohkkariid (ja čili) kastorullii dahje steaikkabánnui. Divtte duoldat vuollegaš lieggasis, ja duollet-dállet vehá fierut butnjosa 10 min. (Jos bijašat čili, de dan gánneha boaibmut eret, vai ii šatta menddo garra smáhkka.) Lasit vuoja vai čuovgagoahtá.

Suohkut butnjosa vilges suhkosin ja duolddat vel dan s. minuvtta. Lasit appelsiinnaid dahje mandariinnaid loahpas muhtun áigái liegganit. Heive bures biđđojuvvon dahje vuššon vuoncábiergguin.


Bajáldus

Diet cocos-lime biebmoliepma lea dasto iskuras njálggat. Loahppabuonjus mii bázii, de das ráhkadin vel bajáldusa.

1 banána

loahppabuonjus

Cáva banána ja leikes vehá butnjosa ala.

Kebakko y pasta con pesto genovese con basilico fresco

Go lea nelgon ja ii geargga sámi slow food málestit, de dá lea reseapta masa mánnáge sihkkarit liiko:

Oastil Saarioinen kebakkoid ja bija oammanii liegganit. Vuošša pasta ja fiero gárvves pastai Pesto genovese con basilico fresco sousa. Oažžu goittotge Prismas...

Fála paprikain ja Voila, biebmu lea gárvvis!

Duoid kebakkoid sáhttá gal málestit iešge: bija máisttuid (sáltti 1 tb, paprikamáisttu veháš ja kánske veháš fierdnejunbiergodáigemáisttu) biergodáigái ja bija dáiggi borramušsákkiid birra. Diekkár sákkiid sáhttá oastit grillema várás. Sáhtát maiddái lasihit dáigái ovtta vuoncámani ja gorpojáffuid veháš).

Jeđe steikket oapmanis 200's vádjit diibmobeali.

Sámerisotto

Otne ledjen iđđes váldán biergodáiggi suddat, vai dat ii šatta menddo guhkká leat galmmihanskáhpes. Dán risotto málestettiin manna sullii diibmabealle, juos leat buot dárbašat skáhpes. Heive duohta bures munnje!

Dárbašat:

300 gr biergodáiggi
2 bastte ollju
2 lávkki
1 teadjabastte (tb) čáhppes bihpporiid
1 tb paprikabulvariid
2 dl guhkes risenat
5-6 dl biergoliema (dahje čázi + 1 biergoliepmabihttá)
200 gr galmmihuvvon oriental wok -ruonasseaguhusa (dahje hearta-máisa-paprika -ruotnasii dahje mii dal de gávdno galmmihanskáhpes)
Miela mielde Worchestershire liema

Barggat ná:

1. Steikke biergodáiggi ja cáhpojuvvon lávkki olljus. Botkal máisttuid.
2. Lasit riseniid ja divtte daid veháš áigge orrut.
3. Lasit biergoliema (lihaliemi) ja divtte giksat s. kvartta.
4. Lasit galmmihuvvon ruotnasiid. Mun vehá steikkejin daid, vai leat ekstra njálgá.
5. Divtte giksat vel s. 5 minuvtta, dassái go liepma njammása riissaide.

Dán mun áiddo málestin. Eai lean nu olu dat ruotnasat, muhto oasttán ihttážii lasi. Dát lei iešalddis njálgga ja nu-nu álki. Dán sáhtan vel váldit niestin bargui. Man buorre.

Ja ikte mun láibon jorbbutláibbiid, teadjaláibbážiid ja daid hávvarkeavssaid. Jorbbuhat eai šaddan doarvái stuorrá muhto áibbas njálgá, teadjaláibbit goike liiggás eaige šaddan nu njálgá ja hávvarkeavssat levve spelle dievva, eaige šaddan keavssat nu mo galge. Ledjen varra galgat láibbážiidda eanet juoidá.. dahje lasihit lávcca. Dá dat geahččaladdama illu ja moraš. Lihkus sáhtan borahit goit teadjaláibbážiid lottiide.

Gievkkangáiggá vuoncábiergo-pasta saláhtta

Dán lea Gievkkangáigá málestan ja Bistro Birjá čuvvon ja čállán.

Dárbašat:

400 gr honnegis marinerejuvvon vuoncábierggu fileebihttáid
muttágit pasta (mii beare pasta masa liikošat)
190 gr (1 burke) ruoná pesto
100 gr gáicca varás vuosttá (omd. Chavroux)

Saláhta dárbašat:

1 águrka
250 gr smávva tomáhtaid
goikaduvvon tomáhtat miela mielde
1 rukses lávki
1 ghp rukses paprika
85 gr ruoná olivat paprikapasta deavdagin
2-3 persikkabeali burkkes
1/2 limettišattu sávtta
Villarucola saláhta
Eaikalastasaláhta

1. Steikke vuoncábiergobihttáid.
2. Vuošša pasta
3. Sehkke pastai pesto ja gáicca varás vuosttá nu, ahte suddet liepman ja divtte orrut veháš áigge vai dat čoasku. Nie lea njálgasot.
4. Cáva águrkka, tomáhta, goikaduvvon tomáhtaid, lávkki, paprika ja persikka. Sehkke daid pastai go dat lea doarvái čoskon.
5. Cáva eaika- ja rucolasaláhtaid.
6. Sehkke loahpas oktii saláhta, vuoncábierggu ja pasta.
7. Herve eaikasaláhtain.

Ean geargan govvet dán hersko.

Guossohanvaffelat

Dát vaffeldáigi manná bures dalle go šáfihit dievva stobu oahppásat guossái:

4 vuoncámani
sullii vádjit kohpa sohkar

Vispe dáid vuos bures giehtavispeliin.

Lasit 1 lihttera mielkki ja seagut. (Dahje 2 dl lávcca ja 8 dl mielkki dahje 8 dl mielkki ja 2 dl viššyčáži.)

Dasto lasit mielke-vuoncámanne-sohkardáigái sullii 2 kohpa jáffuid, 1 teadjabastte vaniljasohkkara ja 1 teadjabastte báhkkenbulvariid. Ja seagut.

Loahpas lasit 100 gr suddaduvvon vuoja ja seagut.
Dáigi lea gárvvis.

Steikke vaffelruvddiin. Sáhtát vuoidat vaffelruovddi vuojain ovdal steikkema, jus vaffelat illá luovvanit ruovddis go leat gárvát. Mun vuoiddastan juohke háve ovdalgo dáiggi bijan ruovddi ala.

Sámegáhkku

Dá lea muhtin reseapta, mii lea sámi kultursiidda (sámedikki prošeakta) áigge árnámmejuvvon. Dárbašat: 50 gr jeastta 1 lihttera mielkki s. 3/4 nisujáffuid s. 1/4 roavajáffuid 75 gr vuoja teadjabaste sálttiid (iešalddis rávvagis lohka "binná sálttiid") 2 dl siráha Jos orru ahte ii hálit sehkket vuoja dáigái, de guođe dan eret. 1. Ligge oapmana 250 lieggaceahkkái. 2. Suddat vuoja, jos bijašat dan. 3. Sehkke dárbašiid oktii. 4. Dáiggi galgá diktit loktanit duppal sturrosažžan ja dáiggi galgá duhppet bures. 5. Láibbodettiin gáhkuid galgá duhppet bures. Muhtumat liikojit gáhku leat iežas gieđa sturrosaš, nuppit fas liikojit, ahte gáhkku lea stuorát, dego stuorra, jorba rieska mahtošas.